maanantai 27. lokakuuta 2008

Etenee

Projekti etenee niin nopeasti, että tuskin ehtii edes blogia päivittää. Ja blogin tarkoitushan oli osaltaan auttaa vielä vähän pohtimaan omaa lapsettomuutta tai perheettömyyttä, siltä varalta että myöhemmin iskee jokin elämän shokki. Tai ennakoiden sitä että pohdittavaa tulisi, olisi ollut joku vastaus jo valmiina. Mutta eihän tässä mitään ole ehtinyt.
Tänään kävin taas ultrassa ja siellä ne solut kasvoivat. Punktiopäivä on perjantaina, ja sitten vaan levätään seuraava päivä. Vointi on ollut hyvä. Tänään aamuna ensimmäistä kertaa tuntui että ehkä munasarjat ovat olemassa.
Olen puhunut asiasta melko vapaasti. Ensimmäisellä kerralla tuntui, että "onkohan kyseessä henkilökohtainen asia, josta ei oikein voi puhua" mutta nyt tuntuu että
Mutta nyt tuntuu että koko luovuttamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Ei siis niin, että etteikö asia olisi tärkeä, tai että se olisi täysin läpihuuto-juttu, vaan pikemminkin niin että minusta on täysin luonnollista puhua siitä. En ole asiaa mitenkään mainostanut, tai edes kertonut töissä mutta ihmisille jotka ovat arjessa mukana olen asiasta kertonut, jos se on tullut eteen.
Olin varautunut juoksemaan tällä viikolla cooperin ja osallitumaan maratonkouluun. Lääkäri katsoi minua pitkään klinikalla, ja sanoi etten minä todellakaan nyt mitään coopperia voisi juosta. Yritin vielä kysellä, että onko se vain hankalaa(koska se ei mielestäni haittaisi), vai onko siinä myös jotain riskipuolia. Hän sanoi että todellakin se nyt vain ei ole järkevää, ja nauroin lähtiessäni, ja lupasin olla juoksematta. Harmitti, koska tämä on ainut mahdollisuuteni päästä koko ryhmään mutta ehkä tämä projekti vaatii nyt koko sitoutumisen. Samalla peruuntui myös lauantainen tennis, jota olemme yrittäneet sopia ystäväni kanssa monta kuukautta. Yksi tennisvuoro ei kuullosta ulkopuoliselta varmastikaan miltään mutta asioita saa lokasahtamaan paikoilleen harvoin, ja se olisi ollut minulle tärkeää. Siitäkin ajattelen että "ehkä tämä nyt kuuluu tähän".

Ei kommentteja: